|
Moderaattori
Сообщений: 2,312
Проживание: Свой дом
Регистрация: 14-04-2004
Status: Offline
|
Arkipäivän rasismi Suomessa
"Ryssä" -käsite taas on osa Suomessa venäläisiä kohtaan lietsottua kulttuurista ja myös rodullista ylemmyyden tunnetta ja vihaa, eikä sen halventavuudesta ole epäselvyyttä (ks. Nygård 1978, Luostarinen 1986, Immonen 1987). Käsite on juurtunut niin syvästi osaksi tiettyjen poliittisten piirien kielenkäyttöä ja sanastoa, että sen käyttöä ei nähdä ongelmallisena. Käsitettä viljellään tavallisessa arkipuheessa, poliittisissa puheissa ja kirjoituksissa sekä kaunokirjallisissa teoksissa, elokuvissa jne. 13.3. 2002 sanomalehti Karjalaisen yleisönosastolla Terttu Mujunen kertoo kokemuksestaan Joensuussa: "Olin ulkomaalaisen ystäväni kanssa iltakävelyllä, esittelin hänelle paikkoja ja kurkistimme myös erään ravintolan ovesta sisään. Siellä istui hiukan humaltuneita nuoria miehiä, ja kun he kuulivat, että puhuin vierasta kieltä ystävälleni he huusivat ohi kulkiessa minulle: "Ryssän akka, painu omaan maahasi, ihan olet ryssän näköinenkin." Joissakin tapauksissa, vaikka puhujalla on selvästi stereotyyppinen käsitys venäläisistä, ei kuitenkaan käytetä "ryssä"-käsitettä vaan puhutaan venäläisistä. Venäläinen -käsite, joka on yleisessä kielenkäytössä hyväksytty kansallisuuden nimitys, on mahdollisesti saamassa samankaltaista kielteistä, pejoratiivista merkitystä.
Anne-Mari Keskisalo tutki vuosina 1999-2000 Joensuussa erään peruskoulun kansainvälistä luokkaa osallistumalla noin vuoden ajan oppitunneille ja haastattelemalla koululaisia. Hän toteaa, että "ryssä" kuuluu luokassa joka tunti ja että myös haastatteluissa nuoret, erityisesti pojat käyttivät sitä venäjänkielisistä oppilaista puhuessaan. Tytöt käyttävät "ryssää" keskenään mutta eivät venäläisten kuullen. Keskisalon mukaan "ryssä" on osa tietyn tyyppistä suomalaisuuden konstruktiota, joka opitaan samalla kun sosiaalistutaan suomalaisuuteen. Hän viittaa myös siihen, että esimerkiksi televisiossa esitettävät ohjelmat, kuten suosittu "Talvisodan henki" uusintavat viholliskuvaa, jonka osa käsitteen käyttö on. (Keskisalo 2000, 46-47). Osa venäjänkieltä puhuvista nuorista, jotka opiskelivat Keskisalon tutkimalla luokalla, oli paluumuuttajina tulleita inkeriläisiä. Suomalaisoppilaat eivät tunteneet paluumuuttajakäsitettä, eivätkä tehneet eroa inkeriläisten tai muiden venäjää puhuvien välillä. Suomalaiskoululaisille kaikki venäjää puhuvat - mukaan lukien inkeriläiset paluumuuttajat tai heidän lapsensa - olivat "ryssiä". Suomalaisten suhtautumista inkeriläisiin leimaa muutenkin epätietoisuus ja tahaton tai tahallinen poissulkeminen. Viime päivinä käyty inkeriläiskeskustelu (johon palaan tarkemmin hieman myöhemmin) kertoo, että suomalaiset suhtautuvat alentuvasti ja epäluuloisesti venäjänkielisiin maahanmuuttajiin. Inkeriläisten, erityisesti venäjää puhuvien, leimaaminen rikollisiksi on omiaan lisäämään venäläisvastaisia asenteita ja ennakkoluuloja. Näyttää siltä, että maan ylintä poliittista johtoa myöten ajateltaisiin, että Venäjällä asuminen tai venäjänkielen ja venäläisen kulttuurin omaksuminen jollakin tavalla saastuttaisi ihmisen. Yksi Keskisalon tutkimien oppilaiden käyttämä venäläisvastainen iskulause oli "Ryssät haisee". Eräs haastattelemani kansallissosialistiksi itsensä määritellyt nuorimies ilmaisi inhonsa ja vihansa Venäjältä maahan muuttavia inkeriläisiä ja muita suomalaisia kohtaan, jotka ovat asuneet pitkään tai syntyneet ja kasvaneet Venäjälle sanoen: "Se joka paskassa elää, se paskalle haisee."
Keskisalon tutkimien koululaisten venäläisvastaiset ennakkoluulot ovat niin syvällä, että he kieltäytyvät uskomasta venäläisistä mitään hyvää. Haastatteluissa he kuvasivat venäjänkielisiä luokkakavereitaan varkaiksi, huoriksi, valehtelijoiksi ja mafiosoiksi. Seuraava haastattelupätkä osoittaa miten yhden koululaisen puheessa eri ennakkoluulot perustelevat toisensa:
k: Onko sinusta suomalaiset ja venäläiset tytöt erilaisia?
v: On ne, venäläiset on semmosia huoria.
k: miksi ne on huoria?
v: No siksi kun ne on ryssiä.
k: Oletko ikinä jutellut venäläisen tytön kanssa?
v: No tietäähän sen jokainen.
Kirjoittanut: Vesa Puuronen, dosentti, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun Yliopisto.
Lähde: Arkipäivän rasismi Suomessa
|
