Anna Leskinen

Kysymys voi kuulostaa tylsältä, mutta silti uskotan pyydä esittämään mielipiteitänne. Muutaman vuoden päästä kymmeniä tuhansia ikääntyneitä työntekijöitä siirtyvät eläkkeiille. Toisaalta jo nyt Suomessa puhutaan, ettei maamme tarvitsee niin paljon korkeakoulutettuja- mielemmin ammattilaisia duunareita hoito+ ja palvelualoille, joilla on keskitasoinen koulutus. Opetuksen kesto kk:ssa halutaan lyhentämään- Myös verotusstrategia tylevaisuuden näkökulmasta keskustellaan. Nuoret joutuvat kustantaa vanhemman sukupolven eläkemaksut. Miten tämä kaikki milestänne voi vaikuttaa meidän - suomalaisten ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien - elämäämme käytönnössä?
Olen vilpittömästi kiinnostunut keskustella.

Вопрос может звучать скучновато, но все же решаюсь предложить к обсуждению. Через несколько лет десятки тысяч пожилых работников выйдут на пенсию. С другой стороны, уже сейчас в Финляндии считают, что стране не нужно так много высокообразованных людей, а нужны профессиональные "работяги" со средним специальным образованием в сфере ухода и обслуживания. Время обучения в вузах хотят сократить. Стратегия налогообложения обсуждается с учетом будущего. Молодежь должна будет финансировать пенсионные выплаты старшего поколения. Как все это, по вашему менению, может на практике повлиять на нашу - финнов и живущих в стране иммигрантов - жизнь?

     

Antz

Se että tarvitaan ammattitaitoisia duunareita hoito- ja palvelualoille on totta. Kysymys on siinä, onko valtiolla varaa maksamaan näille duunarille palkkaa?

Viro on liittymässä Eu:uhun ja omalla verojärjestelmällä yrittää houkuttaa ulkomaalaisia yrityksiä. Veikkaan että myös moni suomalainen yritys jonka toiminta ei ole kiinni ”kotimaisuudesta” harkitsee muuttoa.

Mediassa on usein puheita siitä että Suomi tarvitse kymmenen vuoden kuluttua suuria määriä maahanmuuttajia tulevaan työvoimapulaan. Itse pidän tällaisia puheita osittain väärinä, koska ei Suomen valtiolla eikä yrityksillä ole varaa maksaa kymmenen vuoden kuluttua palkkoja.

Sekä valtion sektorilla että yrityksissä toiminta tullaan tehostamaan mikä vähentää työpaikkoja. Tehostusohjelmat ovat aloitettu jo monessa yrityksessä.

     

Anna Leskinen

Miksi valtiolla? Palvelualalla on enemmän yksityisyrittäjiä. Palkan maksaminen riippuu loppujen lopusta siitä, onko markkinoilla kysyntä palveluihin ja minkälaisiin niistä. Esim. pankit, viihde jne
Peruspalvelut on toinen asia. Hoidosta puhuen sama tilanne.



Niin se on fakta ja kokemus muilla mailla. Se on se - globalisaatio.



Onko se mielestäsi mahdollista että hoito- ja palvelualat ei enää ylläpidetä, vaikka Suomessa säilyy kysyntä niihin palkansaajien keskudessaan? Tai tarkotatko että peruspalvelut supistetaan kokonaan?



Ymmäränkö minä oikein että tehostamisella tarkoitat sellainen tilanne, kun lamautetaan työntekijöta jotta saisi lisää tuloa? Toiminnan supistaminen on ym. prosessin vastakohta, eikö niin?

     

Harri

Niin eli tässä on juuri tämä koko "läntistä" Eurooppaa vaivaava tilanne, että edellinen sukupolvi on keittänyt sellaisen keiton jota eivät itse olisi koskaan kyenneet syömään. Minä ja nuoremmat sensijaan joudumme sitten selvittämään koko sotkun. Jos jotain hyvää pitää tilanteesta hakea, niin koko systeemi joutuu "pakko-optimoinnin" eteen, mutta koko elämänsä minua pompotelleiden virastotanttojen on turhaa ollenkaan ikkasta jos Paasikivi-Kekkonen-Koivistosuomen antamia lupauksia ei pystytäkään täysin täyttämään.

Miten se vaikuttaa maahanmuuttajien elämään? No riippuu tietysti missä vaiheessa kohtalo on sattunut sinut tänne Itä-Pohjolaan heittämään. Ennen et saanut töitä millään ja yht'äkkiä voi olla tilanne että sinua anellaan töihin, riippuu nyt miten tilanne lähtee purkautumaan. Mihinkään passiiviseen rooliin on kuitenkaan ihan turha jäädä mutisemaan. Se on juuri johdattanut oman sukupolveni suomalaiset tähän ratkiriemukkaaseen tilanteeseen, mutta toisaalta meille ei annettu mahdollisuutta vaikuttaa asioihin - vaikka olisitkin mieltänyt tulevan tilanteen ennen äänestysikää ja työelämään astumista.

Itse en ole niinkään kiinnostunut miten yksityisellä sektorilla menee, vaan haluan että jonkinlainen hyvinvointivaltion infrastruktuuri (tai mitä siitä on jäljellä, hallitusten Lipponen I ja II jälkeen) pitää säilyttää ja uudelleenrakentaa hinnalla millä hyvänsä. Mitä Suomi 2.0 sitten tulee olemaan, sen aika näyttää.

Ja koko "Suomi tarvitsee X miljoonaa maahanmuuttajaa" on suurimmaksi osaksi täyttä p_skaa.

Kysymystä voisi hieman tarkentaa, kun tämä nyt sattuu olemaan todella laaja aihe? Siis puhutaanko nyt kunnallisesta sektorista, yritysverotuksesta, eläkkeistä vai vaan kaikesta?

     

Anna Leskinen

Harri


Mieluummin keskustelen asiasta riippumatta siitä olenko itse maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt. Vaikka nykySuomessa maahanmuuttajaksi voi kutsua ketä tahansa jos hän ei asunut koko ikäänsä maassamme. Siinä on omaa ironiaa.

Kysyisin näin, mihin meidän henkilökohtaisesti on valmistettava: tarkistamaan tarpeita, jotta vähentää epävälttämättömiä kustannuksia? Lopetetaanko hakemaan lainoja? Kannattaako maksamaan ylimääräisiä eläkevakuutuksia? Odotetaanko meitä matalampia palkkoja kaikilla aloilla? Selitetäänkö lapsille ettei kannatta hakea korkeakoulututkintoa, mitä kieltä on opiskeltava?

Sen rinnalla kysyisin minkälaisia mielestänne vaihtoehtoja on yhteiskunnan kehityksessä? Olemmeko me jo tuomittu nauttimaan entisten hallitusten kehittämien linjausten seurauksia? Kuinka kauan? Onko mahdollista kokeilla jotakin esim. oman kunnan tasolla tai me kaikki olemme täysin riippuvaisia EU tilanneesta tai valtiomiesten päätöksistä? Mitä ei saa tehdä missään nimessä?

Ja vielä terveisiä venäjän kielellä samaa aiheetta keskustelevilta ja kysymys: tietääkö joku mistä voi saada tietoa valtion nykyisen budjetista?

     

Antz

Tehostamisella tarkoitan että esim. Vanhainkodin 10 sairaanhoitajan sijaksi tulee olemaan 5 ja nämä 5 työntekijää tekisivät saman määrän töitä mitä aikoinaan tekivät 10 ihmistä.

Ei Suomi koskaan tule tarvitsemaan "X" miljoona maahanmuuttajaa. Toki siivous- ja rakennusaloille ja jonkun verran korkeasti koulutettuja.

Kaikki me joudumme työskentelemään paljon aktiivisemmin kuin nyt eli tulemme nostamaan yrityksien tehoprosentteja

     

Anna Leskinen

Toisaalta sen lisäksi , mikä oli siivous- ja rakennus aloista, työvoimapulasta joutuvat ongelmat syntyvät peruspalveluissa. Tehostaminen siinä ei enää onnistu - nytkin on ongelmia takaamaan hyvinvointia.

     

Harri

Palataanpa tähän aiheeseen: mitäs mieltä Anna (tai muut) on mahdollisesta TEL-järjestelmän mahdollisesta yksityistämisestä - sitähän EU:n säännökset vaativat vaikka Suomi on pitänyt tähän asti kiinni siitä kynsin hampain? Luuletteko että eläkerahastoista on jäljellä pennin penniä, sentin senttiä tai kopeekan kopeekkaa kun ne ovat siirtyneet jonkin manner-eurooppalaisen yhtiön omistukseen, pilkottu ja fuusioitu useaan otteeseen ennenkuin alkuperäinen lakisääteinen maksaja pääsee vihdoinkin eläkeikään?

     

Anna Leskinen

Harri
Ainakin kysymyksiä tulivat mieleeni... Edellyttävätkö säännökset jonkinlaisia yksityistämisen rajoituksia? Voiko Suomi rajoittaa sitä itse, esim. silla ehdolla, että rahastot ei saa siirtää maan ulkopuolelle? Minulla valitettavasti on hyvin vähän tietoa niistä EU säännöksistä tekemään päätelmiä. Onko muuten puhuttu vain TEL:sta eikä myös YEL-järjestelmästä?

     

Harri

Hitto kun olisi enemmän aikaa keskustella täällä(kin), mutta kun työt painaa kokoajan päälle...

Mutta niinkuin viime viikolla lehdessä oli, periaatteessa EU-parlamentti pystyy pelkällä äänienemmistöllä kaatamaan tuon poikkeustapauksen, jonka Suomi on toistaiseksi onnistunut itselleen (toistaiseksi) neuvottelemaan. Ja ottaen huomioon että TEL:n sijoitukset (70% niistä on Varma-Sammon ja Ilmarisen hallussa) on arvoltaan n. 75 miljardia euroa, niin on aika helppo arvata että minkä tahansa maan sijoitusrahastot haluaisivat päästä "kilpailuttamaan" TEL-järjestelmää. En tiedä onko sellaisessa tilanteessa mahdollista pitää sijoituskohteita pelkästään Suomessa - hyvä kysymys, en tullut ajatelleeksi. Epäilenpä että ei. YEL-järjestelmän tilanteensta en tiedä valitettavasti mitään.

Vastataan nyt muihinkin kiinostaviin topikkeihin tässä samalla - vaikka tätä ei kukaan kenties lukisikaan:

Anna ja muut: jos Suomessa menee venäjä virallisena vähemmistökielenä läpi ensi vuonna, niin oletteko ihan varmoja että se tarkoittaa että saatte pitää kyrilliset aakkoset? En tiedä mitä se käytännössä tarkoittaisi, mutta ainakaan kaikkia tietokantoja ja -järjestelmiä eivät suomalaiset ala vääntämään yhteensopiviksi. Onko latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettu venäjä sitten venäjää, niin siitä (ja kirjoitusasusta) saatte tapella keskenänne.

Thing: "Riivaajat" tullut nähtyä, kenties? Toinen kaikille suositeltava show samassa talossa on "Ihmisiä Hyvinvointivaltiossa" - sopii hyvin tähän topikkiin...
Niin, kuka ne verot sitten maksaa?

Olison ja kumppanit: jos Pajamäestä on jotain pikkutarkkaa kysyttävää, niin olen asunut siellä yli kymmenen vuotta eli saa tiedustella. Lyhykäisyydessään: voin suositella.

Ja nyt lähden tekemään illallista.

     

По-душка

Missä muualla muuten keskustelet?



Tuskinpa. Epäilen.

Hyvää ruokahalua!

     

Илья

Napoleonit

     

По-душка

Илья

Ketä tarkoitat?

     

Илья

По-душка


Et sinä.
Nämä viritelmät ... Minun nenä ei vissiin osaa noita tuoksuja käsitellä kunnollaan.
Vain olen ko minä noin söpö? Miten korkea % on venäläisiä suomessa? (5, 10, 15?)
Karjalassa on 15% karjalaista. En ole nähnyt missään virastossa karjalankielisiä papereitä

quote:
--------------------------------------------------------------------------------
Первоначальное сообщение от Harri
Anna ja muut: jos Suomessa menee venäjä virallisena vähemmistökielenä läpi ensi vuonna...

-----------------
Никто не забыт?

     

Harri

Uudessa kielilaissa puhutaan "kaksikielisistä alueista" - ei siis koko maasta. Ja toin tuon kirjaimisto-ongelman vartavasten esille ihan sen vuoksi että sitä ja sen (mahdollista) käytännön toteuttamista lomakeviidakossa ei ole mainittu mielestäni kertaakaan. Karjalankieli ei itseasissa tullut heti mieleenkään... valitettavasti esim. saamelaisen ässän ja karjalaisen ässän kirjoitusasu ei stemmaa.

     

Илья

Nähdään ...
Mutta: täytyy kumminkiin olla tiettyy määrä venäläisiä ...

Ja eikö se tule samoin kun ameriikkalaiskaupunkiloissa: kiinan piiri, venäläinen piiri ... Ei olisi ollut oikea malli

Tiedän, että on ruotsalaiskyliä suomessa !venäjän rajan likeellä!

-----------------
Никто не забыт?

     

Anna Leskinen

Harri

On tapahtunut taas (kiitos medialle) väärinkäsitys. Tai media on tahallaan antanut väärää kuvaa meidän työryhmän ehdotuksesta.

Uusi kielilaki, joka astuu voimaan 1.1.2004 EI KOSKE venäjän kieltä vain suomen ja ruotsin kieliä siinäkin, jossa on kirjoitettu kaksoiskielisistä kunnista. Eli Venäjällä sanotaan, että se materiaali Lappeenrannasta oli "lehden ankka", mikäli se kertoi, että jos ja kun kaupungissa on tietty % tai määrä asukaista venäjänkielisiä, kunnalle on tulossa uusi virallinen vähemmistökieli samalla tavalla kuin ruotsi. Saamekielestä on tulossa oma laki. Eli sinun huolia ainakin tällä perusteella eivät ole ajankohtaisia. Toisaalta käytännössä maahanmuuttajia varten kannattaa joskus kääntää yksitäisiä lomakkeita venäjäksi... Nykyaikainen tekniikka (Windows 2000) antaa mahdollisuutta hyvin helposti vaihtaa kirjoituskieliä mm. kyrilliseksi.

Muuten jos joilla on kiinnostus lukea, mitä todellisuudessa mediassa mainittu työryhmä on ehdottanut (Raportti venäjäkielisen väestön osan asemasta Suomessa) voit löytää teksti Internetissa www.faror.com (официальные документы).

Olen lähdössä Moskovaan. Hyvää joulua kaikkille! Uuden vuoden aattona olen taas Suomessa ja ehdin tulla mukaan ainakin keskusteluun.