BRYSSEL Yhdysvaltain maanantainen päätös asettaa joukkojaan valmiuteen Venäjän ja Ukrainan välisen tilanteen kiristymisen vuoksi on merkki siitä, että Nato on valmis puolustamaan kaikkia jäseniään, toteaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa.
Stoltenbergin mukaan diplomaattiset ponnistukset eivät ole hälventäneet uhkaa siitä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.
– Sotilaallisen konfliktin puhkeamisen vaara Euroopassa on todellinen.
Sodan välttämiseksi on pääsihteerin mukaan tehtävä kaikki mahdollinen. Nato tarjoaa Venäjälle poliittista ratkaisua konfliktiin.
– Mutta lähetämme myös vahvan viestin siitä, että seuraukset – niin taloudelliset kuin muut – tulevat olemaan isot, jos Venäjä päättää käyttää sotilaallista voimaa.
Yhdysvallat asetti maanantaina joukkojaan valmiuteen Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen kiristymisen vuoksi. Sotilaita on valmiudessa jopa 8 500. Valtaosa joukoista tukisi tarvittaessa Naton nopean toiminnan joukkoja.
Stoltenberg korostaa, että Nato tukee Romaniaa ja Bulgariaa sekä Baltian maita, joissa kiristynyt tilanne on herättänyt erityistä huolta.
– Meidän on kuitenkin tehtävä ero Ukrainan ja Naton liittolaisten välillä. Ukraina on kumppani, jota tuemme monin tavoin. Liittolaisilla on ehdottomat turvallisuustakuut.
Krimin valtauksen jälkeen länttä syytettiin passiivisuudesta. Mitä vuoden 2014 tapahtumista on opittu?
Selväksi on tullut se, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa. Meneillään oleva kymmenien tuhansien sotilaiden ja raskaiden aseiden keskittäminen on huolestuttavaa.
Ukrainaan liittyvät jännitteet heijastuvat myös Itämeren alueelle. Eilen maanantaina Stoltenberg tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston ja tämän ruotsalaisen kollegan Ann Linden. Hänen mukaansa Nato, Suomi ja Ruotsi jakavat tilannekuvan Itämeren huonontuneesta turvallisuustilanteesta.
Stoltenberg kehuu Suomen ja Ruotsin tiivistä yhteistyötä Naton kanssa. Näiden sotilaallisella yhteensopivuudella, yhteisillä harjoituksilla ja tietojen vaihdolla on merkitystä turvallisuustilanteen heikentyessä Itämeren alueella.
– Samalla koen että, että Suomi ja Ruotsi tukevat Naton diplomaattisia ja poliittisia tavoitteita. Naton tehtävä on turvata rauha ja vakaus.
Suomi on korostanut diplomaattisen ratkaisun merkitystä. Presidentti Sauli Niinistö on käynyt tiiviitä keskusteluja viime päivien ja viikkojen aikana. Voiko Suomen kaltainen maa vaikuttaa jännitteiden vähentämiseen?
– Suomella on tärkeä rooli historiallisista syistä ja maantieteellisen asemansa johdosta. Suomen Venäjän kanssa jakama raja on pidempi kuin kaikkien muiden Nato-maiden yhteensä.
Viikonloppuna Saksan laivaston komentaja Kay-Achim Schönbach ilmoitti eroavansa Venäjää myötäilevien kommenttiensa vuoksi. Schönbach oli sanonut muun muassa, ettei Ukrainalla ei pitäisi olla mitään asiaa Naton jäseneksi ja että Krimin niemimaa on menetetty.
Onko Ukrainan alueellisella koskemattomuudella kaikkien Nato-maiden täysi tuki, Jens Stoltenberg?
– Mielestäni asia on näin. Olemme tehneet useita päätöksiä tämän suhteen, joissa toteamme, että emme koskaan tule hyväksymään Krimin laitonta valtausta. Uskon, että rajojen koskemattomuus on erityisen tärkeää Suomen ja Norjan kaltaisille suhteellisen pienille maille, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa.
Toisaalta Natolla on 30 jäsentä, ja on selvää että myös eri mielipiteitä löytyy, Stoltenberg jatkaa.
– Mutta pystymme tulemaan yhteen tärkeimmän viestin osalta: Venäjän on peräännyttävä ja poliittinen ratkaisu on löydettävä. Mutta olemme myös valmiita puolustamaan Nato-maita, jos tilanne vaatii.
Lue lisää:
Financial Times: Viron pääministeri Kaja Kallas haluaa Yhdysvaltojen sotilaita Baltiaan
Kohukommentteja laukonut saksalaiskomentaja eroaa tehtävistään