Aurinko paistaa ja puutarhan kukat tuoksuvat makeilta. Verlan tehtaan nurmikolla pienet ja suuret porukat odottavat opastetulle tehdaskierrokselle pääsyä.
– Olemme itse asiassa tehtaan takapihalla. Tehtaan julkisivu osoittaa toiseen suuntaan kuin mistä ihmiset nykyään tänne saapuvat, koska nykyistä tietä ei tehtaan alkuaikoina ollut, kertoo Verlan museonjohtaja Ville Majuri.
Verlan tehdasmiljöö alkoi muodostua jo 150 vuotta sitten, kun paikalle perustettiin puuhiomo. Tänä vuonna Verlassa on juhlittu puuhiomon syntymäpäiviä, mutta myös muita merkkipäiviä. Tehdasmuseon perustamisesta on tänä vuonna 50 vuotta ja Verla on ollut nyt maailmanperintökohteena 25 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi on perustettu näyttely Verla 150 vuotta, jonka on tarkoitus olla nähtävillä ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi Verlassa on järjestetty tapahtumia, esimerkiksi puistojuhla toukokuussa, Majuri kertoo.
– Marraskuun lopussa pidämme vielä joulutapahtuman, joka huipentaa juhlavuoden. Siitä on tarkoitus tulla perinne.
Pytinki uudistaa Verlan
Verlassa kunnostetaan paraikaa pahvikuivaamon julkisivua. Verlan omistavalla UPM:llä on kohteessa kymmeniä suojelurakennuksia. Rakennuksia on säännöllisesti korjattava, jotta ne säilyvät, Majuri kertoo.
– Restaurointi on meille jatkuvaa toimintaa. Se on oleellinen osa työtämme.
Tulevaisuudessa on tarkoitus kunnostaa vajaa parisenkymmentä vuotta tyhjillään ollut Patruunan pytinki. Puuhuvila on toiminut muun muassa tehtaan omistajan asuntona ja konttorina.
– Pytinki on ulkopuolelta hyvässä kunnossa, mutta sisältä se oli 1960-1970-luvun tyyliin vuorattu vanerilevyllä. Levytykset on jo purettu ja tulevaisuudessa sisätilatkin on tarkoitus restauroida, Majuri sanoo.
Pytinkiin suunnitellaan ravintolaa ja matkailupalveluiden sijoittamista. Aikataulusta ei ole tietoa, koska rahoitus ei ole vielä selvinnyt. Kun restaurointi päästään aloittamaan, se tulee kestämään parisen vuotta.
– Rakennus on niin iso osa Verlan tulevaisuudensuunnitelmia, että se tavallaan pidättää tekemästä muita isoja ratkaisuja. Pytingin käyttöönotto uudistaa kohteen monella tavalla, Majuri kertoo.
Ilman huvilaan pääsyäkin Verlan museokierrokset ovat keränneet vuosittain noin 15 000 kävijää. Juhlavuonna ei kuitenkaan ole päästy huippuvuosien lukemiin. Majuri kertoo, että kävijöitä on ollut tänä vuonna odotuksia vähemmän.
– Oma vaikutuksensa on varmaan polttoaineiden hinnan nousulla ja sillä, että ryhmät eivät ole vielä koronan jälkeen aktivoituneet. Koronarajoitusten lievennyttyä monet suuntaavat lomillaan ulkomaille, kun se pitkän tauon jälkeen on mahdollista.
Pelottavia koneita
Verlan tehtaan takapihan pöydässä evästä syö saksaa puhuva perhe. Sveitsiläinen Marcel Jenni maistelee lakritsista tikkunekkua.
– Olemme käyneet täällä aiemmin kymmenisen vuotta sitten. Pidimme tehdasta hyvin viehättävänä. Oli vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän tehtaan ja mitä se teki. Ja koneet olivat pelottavia, Marcel Jenni nauraa.
– Halusimme tuoda lapsemme tänne, Zäzilia Jenni lisää.
Srilankalainen Mahdahawa Basnayaka on ollut Suomessa kolme kuukautta. Hän on juuri aloittanut Aalto-yliopistossa, jossa tekee väitöskirjaa paperinjalostukseen ja -pakkaustekniikkaan liittyen. Nyt hän on tullut tutustumaan Verlaan osana yliopiston kurssia.
– Haluamme nähdä kuinka paperia tehtiin ennen vanhaan ja sen, mikä ero on entisen ja nykyisen teknologian välillä.
Tyypillinen aikansa tuote
Verlan puuhiomo perustettiin 150 vuotta sitten pienen kosken varrelle nykyisen Kouvolan alueelle. Kymmenisen vuotta hiomon perustamisen jälkeen paikalle pystytettiin pahvitehdas.
Hiomo ja tehdas toimivat aina 1960-luvulle saakka, jolloin ne lopetettiin. Verlalle olisi voinut käydä kalpaten, sillä 60-luvulla lopetetut tehtaat monesti purettiin. Kuitenkin ajatus tehtaan ja ruukinkylän museoinnista oli heitetty ilmaan jo kymmenen vuotta aiemmin ja niinpä se tehtiinkin.
Verla ei ansainnut maailmanperintökohdestatusta siksi, että se olisi itsessään niin erityinen. Verla on maailmanperintökohde, koska se on ainutlaatuisen hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun puunjalostuksen ympärille syntyneestä tehdasyhteisöstä, museonjohtaja Ville Majuri toteaa.
– Verla on meistä tietenkin kaunis ja viehättävä paikka, mutta sen hienous on se, että se on säilynyt esimerkkinä tärkeästä teollistumisen vaiheesta.
Verla on osa harvaa joukkoa, sillä Suomessa on sen lisäksi kuusi Unescon maailmanperintökohdetta. Se on koko maailman ainoa metsäteollisuuden Unescon listalle päässyt kohde.
– Suomi on metsäteollisuuden maa, joten on osuvaa, että nimenomaan meillä on metsäteollisuuden maailmanperintökohde.
Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.
Lue lisää: