Iltapäivätoiminnan tarve kasvoi, kun aikuiset palasivat lähitöihin – joukko pieniä koululaisia lähtee päivän päätteeksi sisäleikkipuistoon

Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistujia on tänä vuonna aiempaa enemmän. Moni kunta turvautuu toiminnan järjestämisessä erilaisiin järjestöihin ja palveluntuottajiin.

Seinäjoella on kova tarve lasten aamu- ja iltäpäivätoiminnalle. Tänä lukuvuonna toiminnassa on jo mukana lähes 500 lasta. Tokaluokkalaiset Elliott Kaiser, Toivo Syrjämäki ja Samuel Kultalahti käyvät iltapäiväkerhossa Duudsonit Activity Parkissa, jolta kaupunki ostaa ip-toimintapalveluita.
Tuomo Rintamaa,
Aliisa Uusitalo

Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui viime vuonna noin 58 000 lasta. Tänä vuonna tarve toiminnalle on kasvanut koko maassa vanhempien palatessa takaisin lähitöihin.

Esimerkiksi Vaasan kaupungilla on tänä vuonna noin 50 aloittavaa lasta enemmän kuin vuosi sitten.

– Tämä saattaa johtua siitä, että kun etätyöskentely alkaa jäädä pikkuhiljaa taakse, vanhemmat ovat alkaneet taas etsiä lapsilleen aamu- ja iltapäiväkerhopaikkaa, sanoo Vaasan varhais- ja perusopetuksen palvelusuunnittelija Sari Kivelä.

Seinäjoen kaupungin aamu- ja iltäpäivätoimintaan on tänä lukuvuonna otettu liki 500 lasta ja lisää hakemuksia saapuu edelleen.

– Toimintaa ei ole supistettu, päinvastoin tarve sille on kasvava, Seinäjoen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Sini Vainio kommentoi sähköpostitse.

Sama tilanne on Kokkolassakin, missä iltapäiväkerhojen kysyntä on kasvanut tasaisesti joka vuosi.

Aamu- ja iltapäiväkerhojen suosiosta huolimatta kunnilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää toimintaa.

Moni kunta turvautuu palveluntuottajiin: "Iso pääsääntö on, että kunnat järjestäisivät toiminnan itse"

Seinäjoella lähes kaikille lapsille on Vainion mukaan pystytty järjestämään kerhopaikka.

Yksi palveluntuottajista, joilta kaupunki ostaa iltapäivätoiminnan palveluja on Ideaparkissa toimiva sisäleikkipuisto Duudsonit Activity Park.

Tällä hetkellä sen järjestämässä iltapäivätoiminnassa käy kolmisenkymmentä oppilasta.

Seinäjoen Alakylän koulun tokaluokkalaiset Ilona Jouppila ja Ella-Sofia Kierrosmäki pitävät kerhossa vapaudesta tehdä asioita, joita kotona ei voi tehdä.

– Me tykätään molemmat tehdä siellä [trampoliinilla] temppuja, kun ei kotona oikein voi tehdä sellaisia, Jouppila sanoo.

– Tää paikka on tosi kiva, en muuttaisi mitään, Kierrosmäki lisää.

Kokkolassa yli puolet eka- ja tokaluokkalaisista osallistuu iltapäivätoimintaan. Kaupunki pyörittää kerhopaikoista seitsemää, mutta suurin osa toiminnasta tulee palveluntuottajilta.

En hall med skor på golvet och jackar på krokar längs med väggen.
Useat kunnat ostavat aamu- ja iltapäivätoimintansa eri palveluntuottajilta. (Kuvituskuva) Kuva: Yle / Annika Holmbom

Myös Vaasassa aamu- ja iltapäiväkerhot tarjoaa pääosin palveluntuottajat. Ainoastaan kaksi koulua organisoi itse toimintansa.

– Osa toiminnasta on Vaasan kaupungin itsensä järjestämää, mutta valtaosa toiminnasta tulee palveluntuottajilta, Sari Kivelä kertoo.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöströmin mukaan kunnat pääsääntöisesti järjestävät toiminnan itse.

– Iso pääsääntö on se, että kunnat järjestäisivät toimintaa itse, mutta on mahdollista tehdä myös näitä erilaisia ratkaisuja, Sjöström sanoo.

Toiminnan järjestäminen ei ole pakollista

Opetushallituksen vastaava opetusneuvos Tiina Luomasen mukaan kunnat saavat itse päättää järjestävätkö toimintaa.

Jos kunta päättää järjestää tai hankkia aamu-ja iltapäivätoimintaa, tulee sen olla perusopetuslain mukaista. Tällöin on tarjottava ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisluvalla.

– Iltapäivätoiminta ei ole subjektiivinen oikeus.

– Mikäli toimintapaikkaa kohden tulee enemmän hakemuksia kuin on tarjota paikkoja, lapsia valittaessa etusijalla ovat ykkösluokan oppilaat sekä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, Luomanen sanoo.

Yleensä aamu- ja iltapäivätoiminta määräytyy pitkälti kunnan koon ja tarpeen mukaan. Kuntaliiton mukaan lähes kaikki kunnat kuitenkin järjestävät sitä.

– On muutamia kuntia, jotka eivät tätä toimintaa järjestä, mutta voidaan sanoa, että lähes kaikki kunnat Suomessa järjestävät, Mari Sjöström sanoo.

Kuntien välisiä eroja löytyy – henkilöstöstä osittain pulaa

Opetusneuvos Tiina Luomasen mukaan kuntien välillä on paljon eroa sekä määrällisesti että laadullisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä.

– Aamu- ja iltapäivätoiminta on joissakin kunnissa mahdollista kaikille sitä tarvitseville oppilaille, jossakin taas tarjotaan minimi eli vain 1–2 -luokkien oppilaille ja tietyille erityisen tuen oppilaille, Luomanen sanoo.

Vaasassa on paikoin ollut hankaluuksia löytää henkilöstöä kerhotoimintaan.

Suomen- ja ruotsinkielisen aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä eroja henkilöstön saatavuudessa voi olla.

Sari Kivelä

– Olen kuullut joltain palvelutuottajilta, että välillä on ollut hankala löytää sopivaa henkilöstöä, Sari Kivelä toteaa.

Mari Sjöströmin mukaan kuntien väliset erot aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiessä riippuvat paljolti kunnasta.

– Tilanteet varmasti vaihtelevat paikallisesti. Esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisen aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä eroja henkilöstön saatavuudessa voi olla, hän sanoo.

"Jos liukumäki luistaisi vähän paremmin"

Jos jotain Seinäjoen Duudsonit Activity Parkin iltapäiväkerhossa pitäisi muuttaa, toivoisivat Alakylän koulun ekaluokkalaiset Eimi Kokko ja Siiri Raittinen erilaista laitteistoaleikkikentälle.

– Semmoinen tosi, tosi, tosi iso liukumäki olisi kiva, Raittinen sanoo.

– Ja jos tuo liukumäki luistaisi vähän paremmin näillä housuilla, Kokko lisää.

Samaa toivovat tokaluokkalaiset Samuel Kultalahti, Toivo Syrjänen ja Elliot Kaiser.

– Mä haluisin tänne sellaisia voimistelulaitteita, Syrjänen sanoo.

– Musta olisi kiva, jos täällä olisi erilaisia leikkipaikkoja. Vähän niin kuin Hoplopin tyylinen, mutta vähän erilainen, Kultalahti pohtii.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 15. elokuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Iltapäivätoimintaa ei ole pakko järjestää – "Jos sitä ei järjestetä, vanhemmilta tulee vihaisia puheluita"

Tokaluokkalainen viettää iltapäivän yksin kotona, sillä kaupungin syrjäkylällä ei ole iltapäiväkerhoa – äiti: ”On tyydytty siihen, ettei täällä ole mitään”

Suosittelemme