Ovatko teollisuuden palkankorotukset oikeastaan paljon vai vähän? Etsimme vastaukset tähän ja kahteen muuhun kysymykseen

Tämä juttu vastaa kolmeen kysymykseen siitä, mitä kauan odotettu teknologiateollisuuden sopimus tarkoittaa käytännössä.

Jarkko Ruohoniemi kuuntelee Riku Aaltoa.
Vuoden 2023 palkankorotus, 4,5 prosenttia, ei yllä inflaation ennustettuun tahtiin. Kuvassa Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Antti Parviala

Teknologiateollisuus sai aikaan pitkään odotetun sovun palkankorotuksista sunnuntaina.

Tässä kolme kysymystä ja vastausta siitä, mitä kauan odotettu teknologiateollisuuden sopimus tarkoittaa käytännössä.

1. Kuinka paljon palkat nyt nousevat?

Kahden vuoden sopimuskaudella palkat nousevat yhteensä seitsemän prosenttia.

Tänä vuonna palkat nousevat 3,5 prosenttia ja sen lisäksi tulee 400 euron kertaerä. Sopimuksen kustannusvaikutus työnantajalle on siten 4,5 prosenttia.

Ensi vuonna palkat nousevat 2,0 prosenttia ja lisäksi 0,5 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus on 2,5 prosenttia.

Sopimus koskee 90 000 työntekijää.

Kemianteollisuudessa kahden vuoden korotus on sama seitsemän prosenttia, mutta tämän vuoden korotus on 2,2 prosenttia ja kertaerät yhteensä 800 euroa. Ensi vuonna palkat nousevat 3,3 prosenttia, jonka lisäksi tulee 0,2 prosentin paikallinen erä.

2. Onko tämä oikeastaan iso vai pieni korotus?

Sopimusneuvotteluissa on tuottanut tuskaa se, miten palkat kohtuudella pysyvät hintojen nousun vauhdissa.

Viime vuonna hinnat nousivat ankarasti ja kova nousu jatkuu edelleen. Palkalla saa siis koko ajan vähemmän: viime vuonna reaaliansiot pienenivät kaikilla palkansaajilla keskimäärin yli neljä prosenttia.

Tänä vuonna hintojen nousu hidastuu loppuvuotta kohti ja Suomen Pankki ennustaa, että koko vuoden inflaatio tulee olemaan viisi prosenttia.

Nyt teknologiateollisuuden sopima 4,5 prosentin palkankorotus tarkoittaa, että palkat nousevat siis edelleen vähemmän kuin hinnat eli reaalipalkat laskevat. Siinä mielessä voi sanoa, että sovittu palkankorotus on pieni.

Sen sijaan ensi vuodeksi sovittu 2,5 prosentin korotus on suurempi kuin ensi vuodeksi ennustettu 1,6 prosentin hintojen nousu.

Reaalipalkkojen 0,9 prosentin nousu olisi melko paljon, sillä vuodesta 2010 lähtien reaalipalkat ovat nousseet keskimäärin vain 0,2 prosenttia.

Jos viime vuoden romahdus jätetään pois laskuista, nousu on ollut keskimäärin 0,6 prosenttia.

3. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille, jotka eivät ole teollisuuden aloilla töissä?

Sopimuksen hyväksymisen nopein vaikutus on se, että työtaistelutoimet peruuntuvat.

Teollisuusliitto kertoi heti, että se peruuttaa välittömästi kaikki teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sopimusaloja koskevat lakot, lakonuhat ja ylityökiellot.

Lisäksi kahden tärkeän vientialan sopimus näyttää suuntaa myös muille työehdoista neuvotteleville aloille. Niiden neuvottelujen voi olettaa nyt edistyvän paremmin, kun tärkeät vientialan liitot ovat löytäneet sovun.

Tulevaisuus kirkastuu nyt erityisesti kunta-alan työntekijöille. Kunta-alan kesällä tekemän sopimuksen mukaan palkat nousevat runsaan prosenttiyksikön ”yleistä linjaa” enemmän viiden vuoden ajan. Tämä palkkaohjelma koskee 300 000 kunta-alan työntekijää.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan teknologiateollisuuden sopimuksen perusteella tuleva lisäkustannus on jo tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.2. kello 23:een saakka.

Suosittelemme