Ylen saamenkielinen nuortentoimitus Sohkaršohkka on koonnut kolme mielenkiintoista ja yllättävää faktaa saamelaisista.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella. Tänään, 6. helmikuuta, vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Vyön napit tai lakin muoto saattavat paljastaa, onko sinkku vai ei
Kolttasaamelaisesta naisesta voi helposti päätellä, onko hän naimissa, sinkku, varattu tai jäänyt leskeksi.
Kolttasaamelaisten pukuun kuuluu perinteisesti tytön, vaimon ja lesken lakki. Jos tytön lakin silkkinauhoissa on solmuja, se tarkoittaa sitä, että hän on varattu.
- Lue lisää kolttasaamelaisesta pukuperinteestä: Kati, Jasmin ja Heidi pelastavat katoamassa olevaa kulttuuriaan vaatekappale kerrallaan: ”Olen viimein ymmärtänyt, mihin kuulun”
Pohjoissaamenkielisillä siviilisäädyn voi nähdä vyön napeista, erityisesti länsisaamelaisalueella Enontekiöllä ja Norjan Koutokeinossa.
Naimattomalla vyön napit ovat pyöreitä, kun taas naimisissa olevalla on vyössään neliskanttiset napit.
Mistä tietää kuka on ”liian läheistä” sukua?
Kun tapaa saamelaisyhteisössä uuden ihmisen, häneltä kysytään kenen lapsi hän on eli tiedustellaan niin kutsuttua saamelaisnimeä. Saamelaisnimi sisältää usein esivanhempia jopa neljännessä sukupolvessa. Tuolloin voidaan luetella esimerkiksi esivanhemman, isoisovanhemman, isovanhemman ja vanhemman nimi ennen omaa nimeä.
Joillakin saamelainen nimi voi alkaa myös jostakin tietystä paikannimestä, jos suku on erityisen tunnettu tietystä paikasta. Tällä tavalla saamelaiset monesti löytävätkin jonkin yhteyden, vaikka saattavat asua satojen kilometrien päässä toisistaan tai kuulua jopa eri saamen kieliryhmään.
Saamelaissuvut on monesti olleet hyvin suuria, ja usein saamelainen kuuluukin moneen eri sukuun. Tämä voi haitata nuorten deittailua, kun ensin täytyy selvittää mahdollinen sukulaisuusside. Tässä tärkeänä apuna ovat tietysti vanhemmat, muut sukulaiset tai vaikkapa laajat sukukirjat.
Kyllä, saamen kielet poikkeavat toisistaan
Eri saamen kieliä on yhteensä yhdeksän, joista kolmea puhutaan Suomessa. Suurin näistä kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Suomen lisäksi myös Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamea puhutaan Utsjoen ja Enontekiön alueilla sekä myös Inarin länsiosissa.
Sen lisäksi Suomessa puhutaan inarin- ja koltansaamea. Molempien kielten puhujia on vain muutamia satoja, mutta kielenelvytystyö on hyvin aktiivista.
Näistä kolmesta saamen kielestä lähimpänä toisiaan ovat pohjois- ja inarinsaame. Erityisesti inarinsaamenkieliset ja Inarin alueen pohjoissaamenkieliset ymmärtävät toisiaan lähes täysin, vaikka kyseessä ovatkin selkeästi eri kielet. Enontekiöläisen voi taas olla vaikeampi ymmärtää inarinsaamea tai inarinsaamenkielisen vaikeampi ymmärtää enontekiöläisen pohjoissaamen murretta.
Sano se saameksi -nettisivulla voi opetella fraaseja, joilla pärjää esimerkiksi baarissa. Fraaseja voi opetella kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä.