Tuulivoimaa rakennetaan länsirannikolla niin kiivaasti, että sähköverkkoon pääsyä hillitään – ”Sähköt katkeaisivat koko maasta”

Länsirannikolla tuotetaan jo niin paljon tuulivoimaa, että osa suunnitteilla olevista voimaloista joutuu odottamaan kantaverkkoon liittymistä. Fingridin mukaan tuulivoimaloita alueelle mahtuu, kunhan kantaverkkoa vahvistetaan.

Lakiakankaan tuulipuiston voimaloita ilmasta kuvattuna.
Lakiakankaan tuulipuisto Isojoella on yksi länsirannikon suurista tuulivoimahankkeista. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Tuomo Rintamaa,
Mirva Ekman

Suomen länsirannikolla Kristiinankaupungin eteläpuolelta Ouluun asti sijaitseva noin 50 kilometrin levyinen rantakaistale mereltä sisämaahan on tällä hetkellä täynnä tuulivoimaa, arvoi Fingridin kantaverkkopalveluiden yksikön päällikkö Petri Parviainen.

Se tarkoittaa sitä, että kantaverkkoon ei voi ottaa lisää tuulella ja auringolla tuotettua sähköä, koska siitä voi seurata se, että jossain vikatilanteessa jäljelle jäävä verkko ylikuormittuu ja voi aiheuttaa suuremman häiriön.

– Se voisi laajentua niin sanotuksi blackoutiksi, eli sähköt katkeaisivat koko maasta ja vielä laajemminkin, Parviainen sanoo.

Parviaisen mukaan ongelma on väliaikainen. Kokemuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja haetaan Australiasta asti. Fingrid on parhaillaan tekemässä useita verkkoinvestointeja helpottamaan tilannetta.

Esimerkiksi Kalajoelta Riihimäelle on valmistumassa kaksi uutta siirtolinjaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Kristiinankaupungista Nokialle rakennettavan linjan on tarkoitus valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä.

Henkilökuvassa Petri Parviainen, yksikön päällikkö, Fingfid.
Yksikön päällikkö Petri Parviainen Fingridistä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Nyt jo sovittujen tuulivoimainvestointien lisäksi emme pysty ottamaan lisää tuulivoimaa verkkoihimme. Niiden jälkeen voisi tulla ehkä parin vuoden odotteluaika, mutta yritämme löytää asiaan ratkaisua, Parviainen sanoo.

Kantaverkkoihin investoidaan miljardeja

Fingrid rakentaa parhaillaan uutta sykronikompensaattoria Kalajoelle, mikä helpottaa paikallista aluetta. Kristiinankaupunkiin yhtiö pyrkii hakemaan samanlaista teknistä ratkaisua.

Parviainen arvioi, että Fingridin määrittelemällä länsirannikon alueella tulee olemaan vuoden 2024 loppuun mennessä tuuli- ja aurinkovoimaa 5 000 MW, mikä on jopa hieman enemmän kuin sähköntuotanto, jota saadaan Suomessa ydinvoimasta.

Hän pitää hyvänä, että voimaloita on hajautettu tälle alueelle. Tällä hetkellä verkkoon pääsyä odottaa kymmenestä kahteentoista tuulivoimalaa. Kyse on tuulivoimaloista, joilla on jo rakennuslupa, mutta joiden rakentamista ei ole voitu vielä aloittaa.

– Meillä on Pohjanmaalta nyt jo useita 400 kilovoltin yhteyksiä muualle verkkoon ja kohti etelän kulutusta.

Fingrid investoi kantaverkkoihin kolme miljardia euroa vuosikymmenen aikana.

– Tällaista tilannetta ei Suomessa ole ollut koskaan. Energiamurros vaatii sitä, ja meidän tehtävämme on omalta osaltamme mahdollistaa sitä. Jos näitä verkkoja ei olisi, aurinko- ja tuulivoimaa ei voisi tänne rakentaa, Parviainen kertoo.

23.3.2023. klo 8:42. Artikkelia on muokattu. Valmiiksi rakennetetut tuulivoimalat ovat päässeet verkkoon, mutta uusien tuulivoimaloiden rakentaminen odottaa Fingridiltä varmistusta siitä, että voimalat voidaan liittää verkkoon. Lisäksi Parviainen tarkentaa kommenttiaan vertauksesta ydinvoimaan. Alkuperäisessä tekstissä hän totesi, että länsirannikon tuulivoimalat tuottavat enemmän sähköä kuin Olkiluodon ydinvoimala. Sähköntuotanto on kuitenkin runsaampaa kuin mitä ydinvoimasta saadaan koko maassa.

Suosittelemme