Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylioppilaslakin muokkaaminen persoonalliseksi on nyt muotia. Suurin osa haluaa muuttaa lakkiaan vain vähän, mutta osa saattaa laittaa lakkinsa sisävuoreen kuvan lemmikistään ja korvata lyyran timantilla tai tähdellä.
Tanskasta ja Ruotsista tullut tapa on levinnyt pikku hiljaa myös Suomeen. Muoti-ilmiöstä hyötyvät lakkikauppiaat, jotka kilpailevat vuosittain noin 35 000 ylioppilaan euroista.
Ylioppilaan tärkeimmän tunnusmerkin tuunaaminen on herättänyt kipakkaa keskustelua, mutta kieltää sitä ei voi.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa Iisalmen lyseo kieltäytyi ensin lakittamasta ylioppilaita, joiden ylioppilaslakkia oli muokattu ulkopuolelta. Määräyksellä rehtori Pasi Tolonen halusi pitää perinteistä kiinni.
– Aluehallintoviraston ja opetushallituksen ohjeen mukaan kyseessä on enää suositus. Lakki on opiskelijan hankkima, joten koulu ei voi määritellä millainen se on, Tolonen sanoo.
Lukioita ohjaa lukiolaki, mutta lukio voi järjestyssäännöillään kieltää esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden käytön. Tällaisia tapauksia ei Suomessa ole toistaiseksi tullut ilmi.
– Mikäli pukeutuminen menee yleisesti hyväksyttyjen normien ulkopuolelle ja on esimerkiksi häiritsevän kantaaottava, on oppilas mahdollista poistaa luokkatilasta, sanoo johtaja Anu Liljeström aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimesta.
Ylioppilaslakin hintahaitari on 50–250 euroa. Valkoinen ylioppilaslakki otettiin käyttöön 1870-luvun lopulla.
Lakin ulkoasusta ei väännetä Suomessa ensimmäistä kertaa. 2000-luvun alussa lanseerattiin ylioppilaspipo, joka jäi tähdenlennoksi.
