Suomeen on rakennettu muutaman vuoden aikana runsaat 40 kosteikkoa. Niitä on tehty esimerkiksi entisille turvesoille ja joutomaille.
Yksi keskeinen syy työlle on siinä, että monet meillä pesivät vesilintulajit ovat vähentyneet merkittävästi. Rehevöitymisen vuoksi niiden elintila on huvennut, kun järvien rantakaislikot ovat kasvaneet umpeen. Kuivaa maata pitkin haitalliset vieraspedot pääsevät rosvoamaan lintujen pesät.
Orimattilan Luhtikylän maisemaan kuuluu keskeisesti Porvoonjoki. Se mutkittelee loivan notkanteen pohjalla. Sen rantamilla on metsää ja maatilojen peltoja.
Parin vuoden aikana jokilaaksoon on rakennettu kosteikko. Lähes 12 hehtaarin pinta-ala tekee sitä yhden eteläisen Suomen suurimmista. Se saa vetensä tulva-aikaan joesta sekä läheisestä lähteestä. Nyt kosteikko on valmis ja elää ensimmäistä kevättään.
Rakennustyö on saanut rahaa valtion SOTKA-hankkeesta. Puolet rahoituksesta haali kosteikon rakennustyöstä vastannut metsästysseura Länsi-Orimattilan Metsästäjät.
Paperisota on ollut työläs, ja työtunteja on kulunut työmaallakin mittamaton määrä. Mutta se on kannattanut. Nyt kosteikolla asuu jo iso joukko vesilintuja, hyönteisiä, ja patopenkereelle istutetulla riistapellolla vierailee nisäkkäitä, kuten hirviä ja kauriita.
Aamuisella kävelykierroksella kiikareihin osuu useita kymmeniä heinäsorsia, pikkulokkeja, harmaahaikara, joutsenia, lapasorsa, taveja ja lukematon määrä hyönteissyöjiä. Lajipaljous herkistää kokeneenkin metsämiehen.
– Kyllä jo nyt voi sanoa, että tämä on maksanut itsensä takaisin. On upeaa nähdä miten kosteikko on herännyt henkiin, ja kyllä tämä lajipaljous yllätti meidätkin, sanoo metsästysseuran puheenjohtaja Jaakko Mattila.
Veden voima ruokkii ja rankaisee
Sotka-kosteikkohanke on osa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä HELMI luonnonhoito-ohjelmaa. Sen tavoite on rakentaa maahamme jopa 500 kosteikkoa suojelualueiden ulkopuolelle. Nyt valmiina on 43, ja suunnitelmat on tehty toiselle mokomalle.
Rahat rakennustöihin ovat kuitenkin loppu, ja jatkorahoitus on epävarmaa. Sen kohtalo riippuu hallitusneuvotteluista ja valtion säästökuurista.
Maa- ja metsätalousministeriössä on uskoa, että poliittista tahtoa löytyy tulevallekin rahoitukselle. Vuosittaiset rahasummat olisivat verrattain pieniä, enimmilläänkin muutamia miljoonia. Teho sitä vastoin tuntuva.
Yksi merkittävä hyöty liittyy ilmastonmuutokseen, sanoo asiantuntija Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Meillä on aiempaa rankempia sateita ja vastaavasti kovia kuivuuksia. Siinä kosteikot tulevat olemaan ydinjuttu, sillä ne pidättävät vettä, ehkäisevät tulvia ja auttavat turvaamaan pohjaveden määrää. Kosteikoiden vettä voidaan myös hyödyntää esimerkiksi viljelymaiden kasteluun.
Metsänomistajille ja maanviljelijöille rahaa tarjolla
Perimmäiset syyt kosteikoiden tarpeelle ovat veteen päätyvien ravinteiden aiheuttamat rehevöitymiset. Se muuttaa vesissä elävien kalalajien kirjoa, kun rehevöitymisestä hyötyvät lajit, kuten särjet, valtaavat elintilaa muilta. Linnusto kärsii, unohtamatta vaikkapa sammakoita.
Riesaa on myös ihmiselle. Esimerkiksi uiminen muuttuu inhottavaksi, kun vedessä lilluu leväpuuroa ja pohja on pehmeää mutaa.
Kosteikot huolehtivat siitä, että ravinteita valuu vähemmän järviin ja veden laatu korjaantuu.
Nyt maanviljelijät ja metsänomistajat voivat saada kosteikkorakentamiseen rahaa joko maaseudun CAP-tukirahoista tai Metsäkeskukselta metsäkosteikoiden tukirahana.
– Kun maatalouden ympäristötukien tehokkuutta on arvioitu, kosteikoiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta korostuu, Krüger muistuttaa.
Pienestäkin lätäköstä tulee iso ilo
Kosteikoita pidetään yleisesti monimuotoisimpina elinympäristöinä. Vesilinnut, matelijat ja hyönteiset ovat niiden vakiasukkeja. Hyönteisiä syövät linnut, kuten pääskyset, hyötyvät kosteikoista. Nisäkkäille ne tarjoavat rehevää laidunta.
Monipuoliseen ympäristöön rakennettu kosteikko hyödyttää todella laajaa aluetta. Se kerää elämää jopa kilometrien päästä.
– Kun kevättulvat laskevat muualta kuin kosteikolta, tuovat sorsaemot poikueensa Luhtikylän kosteikon kaltaisiin paikkoihin jopa kilometrien päästä. Samoin hirvieläimet tulevat vasoineen kaukaakin syömään kosteikoille, sanoo projektipäällikkö Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta.
Alhainen muistuttaa, että kun kosteikkoa ympäröivää luontoa hoitaa, tehostuu sen vaikutus. Esimerkiksi kosteikon alapuolella olevissa vesissä tehty hoitokalastus voi auttaa parantamaan vedenlaatua tuntuvasti jopa parissa vuodessa.
Linnunpönttöjä ja kerrostalo pääskysille
Luhtikylän kosteikon rakentamisessa ovat olleet mukana myös lintuharrastajat. Kosteikkoa reunustaviin puihin on asennettu valtava määrä linnunpönttöjä. Erikoisin rakennelma on reiällistä seinää muistuttava pääskyille rakennettu ”kerrostalo”.
Tarkoituksena on rakentaa myös lintutorni siivekkäiden tarkkailua varten.
Birdlife Päijät-Hämeen puheenjohtaja Tapani Saimovaara sanookin, että Luhtikylän kosteikolla on suuri merkitys alueen linnustolle. Hän painottaa, kunnostustöitä tulisi tehdä myös muualla, kuten huonoon jamaan päätyneillä lintujärvillä.
– Tunnelin päässä näkyy kerrankin valoa, ja jopa aika kirkasta. On erittäin tärkeää, että tällaisia kohteita rakennetaan, hän painottaa.