Пока без комментариев
Переведу кратко, если будет интерес к теме или появяься вопросы по выводам
10 Johtopäätökset
Tässä työssä arvioitiin 1990-luvulla Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien
osallistumista työmarkkinoille sekä heidän maksamiaan välittömiä veroja ja saamiaan
tulonsiirtoja. Aineistomme salli eri vuosina Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien
seuraamisen vuoteen 2000 saakka ja heidän vertaamisen
suomalaisiin. Maahanmuuttajat ryhmiteltiin neljään maaluokkaan, jotka ovat
OECD, lähialueet (Viro ja Venäjä
, JIIS-maat (ent. Jugoslavia, Iran, Irak ja Somalia)
ja muut maat.
Päätuloksemme on, että maahanmuuttajien työllisyyden todennäköisyys – ja siten
taloudellinen hyvinvointi – kasvaa voimakkaasti Suomessa asutun ajan kuluessa.
Tämän johdosta, humanitaarisista syistä Suomeen tulevia maahanmuuttajia lukuun
ottamatta, maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin mitä
saavat suoria tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Humanitaarinen
muutto mukaan luettuna maahanmuuton suora vaikutus julkisen sektorin rahoitukseen
kuitenkin säilyy negatiivisena koko tarkasteluajanjakson, joskin
neljännen vuoden jälkeen negatiivinen tase alkaa nopeasti pienetä.
OECD-maista tulleiden työllisyys on korkeinta ja työttömyys matalinta, ja ryhmän
tuottama verojen ja tulonsiirtojen tase on siten kaikkein positiivisin. Ryhmä
on myös ainoa, jonka työmarkkinatilojen todennäköisyydet eivät muutu Suomessa
asutun ajan kuluessa. Lähialueilta tulleiden työllisyyden todennäköisyys puolestaan
kasvaa 20 prosenttiyksiköllä ensimmäisten Suomessa asuttujen kuuden
vuoden aikana samalla kun työttömyyden todennäköisyys laskee 10–15 prosenttiyksikköä.
Tämän johdosta lähialueilta tulleet maksavat aluksi veroja vähemmän
kuin saavat tulonsiirtoja, mutta tase tasapainottuu kuuden maassaolovuoden jälkeen.
Myös JIIS-maista tulevien työmarkkinamahdollisuudet paranevat selvästi Suomessa
asutun ajan kuluessa. Ryhmän lähtötaso on kuitenkin niin matala, että
työllisyys jää heikoksi vielä tarkasteluajanjakson loppupuolellakin. Näin ollen
ryhmä maksaa veroja vähemmän kuin saa tulonsiirtoja koko tarkasteluajanjakson.
JIIS-maista tulleen keskimääräisen maahanmuuttajan käytettävissä olevat
tulot ylittävät niin sanotun köyhyysrajan vasta neljän maasaolovuoden jälkeen.
Koska tarkastelu perustuu keskiarvoihin, on hyvin mahdollista että huomattava
osa JIIS-maista tulleista jää virallisen köyhyysrajan alapuolelle vielä tämän jälkeenkin.
Mikäli näin todellakin on, herää kysymys julkisen sektorin tuen riittävyydestä
näille henkilöille.
Maahanmuuttajien Suomessa hankkima koulutus on selvässä yhteydessä parempiin
työllistymismahdollisuuksiin. Keskiasteen tutkinnon havaittiin kasvattavan
työllisyyden todennäköisyyttä 6–9 prosenttiyksiköllä ja korkea-asteen 7–12 prosenttiyksiköllä.
Suomessa hankitun koulutuksen vaikutukset ovat täten samat tai
vain lievästi alhaisemmat kuin syntyperäisillä suomalaisilla työttömillä/
vastavalmistuneilla.
Tutkimuksen maahanmuuton kokonaiskustannuksia arvioivat laskelmat koskevat
aineistosyistä pelkästään pysyväisluonteisia muuttajia, jotka ovat Suomessa vähintään
vuoden. Vaikka kaikkien maahanmuuttajien yhteenlaskettua verotulonsiirtotasetta
on vaikea aineisto- ja määritelmäsyistä tarkasti laskea, suuntaaantavan
laskelman mukaan yhden vuoden aikana Suomeen tulleet maahanmuuttajat
maksavat ensimmäisen kymmenen maassa asutun vuoden aikana muutamia
kymmeniä miljoonia euroja vähemmän veroja kuin mitä saavat tulonsiirtoja.
Koska myös ei-humanitaarinen muutto on alkuvuosina taseeltaan negatiivista,
pelkästään humanitaarisen muuton tase jää hieman kokonaistasetta pienemmäksi.
Humanitaarisen muuton vero-tulonsiirtotase on pieni suhteessa muuhun julkiseen
kehitysapuun, jonka määrärahat olivat noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2003.
