|
продолжение...
Pysyväisluonteisen muuton ohella taloudellisia vaikutuksia syntyy myös tilapäismuuttajista,
joiden lukumäärästä voidaan tehdä vain suuntaa-antavia arvioita
tilastointiongelmien vuoksi. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, että vuonna 2002
Suomessa työskenteli tilapäisluonteisesti noin 19 000 maahanmuuttajaa. Tilapäistyöntekijät
maksavat lähtökohtaisesti 35 prosenttia veroa tuloistaan. Toisaalta
heidän oikeuttaan käyttää julkisen sektorin saamia palveluita on rajoitettu ja tulonsiirtoja
he saavat vain poikkeustapauksissa. Tämän ryhmän maksamia veroja
voidaankin pitää puhtaana tulona julkiselle sektorille. Arviomme mukaan vuonna
2002 alle 50 000 euron palkkatuloista lähdeveroa maksoi runsaat 19 000 henkeä.
He maksoivat veroja yhteensä noin 7 miljoonaa euroa, mikä ”ylijäämänä” vastaa
suuruusluokaltaan yhden ei-humanitaarisen maahanmuuttokohortin taseen ”alijäämää”
kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.
Maahanmuuton vaikutukset luonnollisesti jatkuvat nyt tarkastellun 10 vuoden
aikavälin jälkeenkin. On uskottavaa olettaa, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset
muuttuvat myönteisemmiksi ajan kuluessa ja maahan sopeutumisen
edistyessä. Tarkkaa arviota pitkän aikavälin kehityksestä ei voida kuitenkaan antaa,
sillä Suomessa on vähän pitkään maassa olleita.
Skenaariotarkastelu paljasti, että maahanmuuttajien kotoutumisprosessin nopeuttaminen
on avainasemassa maahanmuuton taloudellisten hyötyjen lisäämisessä.
Myös koulutuksella ja ulkomailla hankitun koulutuksen tunnustamisella Suomessa
voidaan nopeuttaa taloudellisten hyötyjen saavuttamista. Tämän vuoksi opiskelevia
ulkomaalaisia koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin harkita muutettavaksi
siten, että ulkomaalaisen opiskelijat jäisivät aikaisempaa useammin Suomeen
valmistumisensa jälkeen. Sen sijaan politiikalla on vaikea vaikuttaa maahanmuuttajien
iän kautta syntyviin vaikutuksiin, sillä muuttoliike on ilman politiikkatoimiakin
vahvasti keskittynyt edullisiin 25–35 ikävuoden tietämiin.
Tarkastelun ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajien käyttämät julkiset palvelut
sekä maahanmuuton vaikutus kulutusmarkkinoilla, missä maahanmuuttajat hyödyttävät
kansantaloutta välillisen verotuksen ja kysynnän kerrannaisvaikutusten
kautta. Erityisesti maahanmuuttajien julkisten palveluiden käyttöä tulisikin jatkossa
tarkastella erillistutkimuksella.
Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin myös maahanmuuton vaikutus suomalaisten
työnsaantiin ja palkkatasoon sekä laiton maahanmuutto ja laiton työnteko. Lailli-
sen maahanmuuton vaikutus suomalaisiin on toistaiseksi ollut (ehkä lukuun ottamatta
joitain tiettyjä toimialoja ja alueita) kokonaisuudessaan pieni maahanmuuton
vähäisyydestä johtuen. Myös laittoman maahanmuuton määrä on
Suomessa edelleen suhteellisen pieni, joskin kasvava. Laitonta maahanmuuttoa
on lisäksi tilastollisesti huomattavasti hankalampi arvioida kuin laillista maahanmuuttoa.
Laittomat maahanmuuttajat ja laittomat työntekijät sekä turvapaikanhakijat
tulevatkin Suomeen enenevässä määrin toisista jäsenvaltioista, koska
EU:n Schengen-alueella ei ole sisärajatarkastuksia. Laittoman maahanmuuton
em. vaikutuksia tuleekin jatkossa tarkastella erillistutkimuksella.
-----------------
Лучше делать новости, чем рассказывать о них (Уинстон Черчилль)
|
