|
Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskinen mielestä kirkko haukkuu oleskelulupakeskustelussa väärää puuta.
"Päätösten taustalla on eduskunnan säätämä laki, jota me noudatamme. Lain tulkinnat on moneen kertaan haettu korkeimmasta hallinto-oikeudesta."
Taskinen korostaa, että korkeimman hallinto-oikeuden lain tulkinta perustuu hallituksen linjauksiin. Maaliskuussa korkein hallinto-oikeus perusteli, että oleskelulupa voidaan myöntää terveydellisistä syistä, jos hakijan olisi mahdotonta saada sairauteensa kotimaassaan hoitoa tai hoidon taso tai saatavuus uhkaisivat vakavasti hakijan terveyttä.
"Kovaa tekstiähän tämä on, mutta niin kauan kun pykäliä ei muuteta, näillä mennään. Jos lakia halutaan muuttaa, viesti pitäisi suunnata eduskuntaan", Taskinen sanoo.
Arkkipiispat vetosivat sunnuntaina maahanmuuttoviranomaisiin ja poliitikkoihin, jotta ydinperheen käsite laajennettaisiin kattamaan joissain tapauksissa myös isovanhemmat. He epäilivät, että ydinperhe määritellään Suomessa muita EU-maita tiukemmin.
Taskisen mukaan linja on Suomessa tiukka, muttei muita EU-maita tiukempi.
"Linjamme perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Siihen se perustuu muissakin EU-maissa."
Viraston tulkinta ydinperheestä ei kuitenkaan tunnu vastaavan monien suomalaisten oikeustajua. Taskinen uskoo, ettei kansalaismielipide välttämättä ole yhtenäinen.
"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."
Ydinperheen määritelmän voisi muuttaa vain eduskunta. "Ei varmasti kenelläkään maahanmuuttovirastossa olisi mitään sitä vastaan."
Taskinen uskoo, että muutos tietäisi Suomeen satojen tai tuhansien ulkomaalaisten vanhusten tulvaa.
"Esimerkiksi Venäjällä perheissä on usein vain yksi lapsi. Jos Suomessa on 50 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa, varmasti siellä on aika monta yksinäistä mummoa myös", Taskinen sanoo.
Hän epäilee, että perhekäsityksen laajentamisen estäisi raha, sillä sairastuessaan ulkomaalaiset vanhukset hoidettaisiin todennäköisesti suomalaisten verorahoilla.
"Kun Suomessa ollaan jo nyt sitä mieltä, että omassakin vanhustenhuollossa olisi kehittämistä, niin enpä tiedä mitä ne esimerkiksi Kuntaliitossa tykkäisivät, jos Suomeen tulisi tuhansia kielitaidottomia vanhuksia."
9.7.2009 3:00
A A Merituuli Saikkonen
Helsingin Sanomat
|
