|
1.2. Kiinteä perhe-elämä ja täysi riippuvuus
Haettaessa oleskelulupaa ydinperheen ulkopuoliselle muulle omaiselle on hakemuksesta käytävä ilmi perustelut sille, että oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että hakija on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta.
Kiinteää perhe-elämää ja täyttä riippuvuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi asianomaisten erillään viettämä aika, yhteydenpito perheenkokoajan ja hänen muun omaisensa välillä, muun omaisen sukulaisuussuhde perheenkokoajaan, hänen ikänsä, terveydentilansa ja siviilisäätynsä sekä se, onko muulla omaisella lähisukulaisia kotimaassa. Huomioon voidaan myös ottaa perheenkokoajan mahdollisuus tukea muuta omaista taloudellisesti.
1.2.1. Kiinteä perhe-elämä
Oleskelulupaa ei myönnetä, jos hakijan ja Suomessa asuvan perheenkokoajan keskinäisen perhe-elämän voidaan katsoa päättyneen pitkittyneen vapaaehtoisesti tapahtuneen erillään asumisen seurauksena. Oleskelulupaa ei voida myöntää yksinomaan aiemman yhdessä vietetyn perhe-elämän perusteella, jos hakemuksessa ei ole esitetty mitään sellaista olennaista muutosta, jonka johdosta hakija ei enää voisi jatkaa elämistä kotimaassaan tai kolmannessa maassa ja jonka johdosta hakija olisi täysin riippuvainen Suomessa olevasta perheenkokoajasta.
Aikaisemmin vietettyä kiinteää perhe-elämää arvioitaessa otetaan huomioon se, milloin asianomaiset ovat viimeksi asuneet yhteisessä taloudessa ja miten he ovat pitäneet yhteyttä erossa oloaikana. Pitkä vapaaehtoisesti tapahtunut erillään asuminen merkitsee yleensä perhe-elämän katkeamista siitä huolimatta, että asianomaiset ovat pitäneet yhteyttä puhelimitse ja/tai kirjeitse ja tavanneet toisiaan lomien aikana. Jos erossa olo on johtunut pakottavasta syystä, ei erossa oloajalla ole vastaavaa merkitystä.
Pelkästään se, että Suomessa oleva perheenon taloutukenut kotimaassaan tai muussa maassa olevia omaisiaan, ei lähtökohtaisesti riitä osoittamaan, että perhe-elämää on ylläpidetty. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että tosiasialliset mahdollisuudet pitää yhteyttä vaihtelevat tapauskohtaisesti esimerkiksi turvallisuuteen sekä lähtömaan tilanteeseen liittyvistä syistä johtuen.
Arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, mistä syystä asianomaiset ovat alun perin joutuneet erilleen toisistaan. Jos perheenkokoaja on muuttanut Suomeen vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn, opiskelun tai solmimansa avioliiton vuoksi, voidaan perhe-elään kotimaahan jääneisiin omaisiin katsoa katkenneen vapaaehtoisesti.
Harkinnassa voidaan ottaa huomioon se, onko perheenkokoajalla jo oma perhe, jonka kanssa hän viettää kiinteää perhe-elämää. Kiinteän perhesiteen vanhempiin voidaan katsoa katkenneen esimerkiksi tilanteessa, jossa perheenkokoaja on solminut avioliiton ennen Suomeen tuloaan, eikä ole avioitumisensa jälkeen asunut samassa taloudessa vanhempiensa kanssa.
Sen sijaan perhe-elämän ei lähtökohtaisesti katsota katkenneen, jos erilleen muuton syynä on ollut esimerkiksi pakolaisuudesta johtuva pakottava syy. Huomiota kiinnitetään kuitenkin olosuhteiden muuttumiseen. Perhesiteen muihin omaisiin voidaan katsoa katkenneen esimerkiksi tilanteessa, jossa perheenkokoaja ei ole ryhtynyt mihinään toimenpiteisiin oleskeluluvan hakemiseksi omaisilleen, vaikka on jo pitkään oleskellut Suomessa luvallisesti.
Selvitettäessä aikomusta jatkaa perhe-elämän viettämistä, on hakijalta ja Suomessa asuvalta perheenkokoajalta tiedusteltava, kenen luokse hakija tulisi asumaan Suomeen ja ketkä hänestä huolehtisivat Suomessa. Kyseessä ei voida katsoa olevan perhe-elämän jatkaminen, eikä hakijan voida katsoa olevan täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta, jos käy ilmi, että tarkoituksena ei olisikaan hakijan asuminen Suomessa perheenkokoajan luona.
.
|
