|
ПОЧИТАЙТЕ-КА ЧТО ЗДЕСЬ
Natsi-Suomi
Laajat artikkelit · Lehti 16/2010 (26.11.2010)
Emme tunne häpeää emmekä historiaamme. Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on edelleen niin vaikea puhua?
Se oli sota, jonka aikana Suomessa oli 200 000 natsi-Saksan sotilasta ja jolloin Suomi yritti valloittaa ei ainoastaan Neuvostoliitolle menettämiään alueita, vaan paljon enemmän. Suomi luovutti tuhansia sotavankeja Saksaan tietäen, että heitä odotti kurja kohtalo. Yli tuhat suomalaista liittyi vapaaehtoisina WaffenSS-joukkoihin, ja Suomen Valtiollisen poliisin johtaja kirjoitti ihastuneen raportin vierailultaan Saksan keskitysleirillä. Turvallisuuspoliisit tekivät tiivistä yhteistyötä.
Jyväskylän yliopiston tutkijan Antero Holmilan mielestä keskustelua sodasta hallitsee liikaa Suomen itsenäisyys. Holmila julkaisi syksyllä kirjan Holokausti, joka on ensimmäinen kattava suomenkielinen teos juutalaisten kansanmurhasta.
” Myös tutkija Oula Silvennoisen mielestä Suomen ja natsi-Saksan yhteistyötä kaunistellaan julkisessa keskustelussa edelleen.
Silvennoinen toi vuonna 2008 julkaistussa kirjassaan Salaiset aseveljet esiin, että Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyö oli ollut paljon luultua tiiviimpää. Suomessa toimi pahamaineinen Einsatzkommando-erikoisyksikkö. Kirja sai valtavasti huomiota ja sai aikaan kiivaan väittelyn siitä, oliko Suomi käynyt erillissotaa vai ei.
Kun Helsingin Sanomat kysyi asiaa vuonna 2008 historian professoreilta, 28 vastaajasta 16 ei kannattanut sitä. Kuuden mielestä kyseessä oli erillissota, loput eivät ottaneet kantaa.
Operaatio Barbarossaa varten suomalaiset muun muassa miinoittivat saksalaisten kanssa eteläisen Suomenlahden Viron edustalla ja katkaisivat Murmanskin radan.
Osa oppikirjoista kertoo niukasti myös jatkosotaa edeltäneistä tapahtumista. Lukion kirjoista WSOY:n Eepos jättää kokonaan kertomatta sen, että Suomi osallistui salaisiin neuvotteluihin, joissa sovittiin Saksan hyökkäämisestä Neuvostoliittoon. Peruskoulun kirjoista kaksi, Tammen Kaleidoskooppi ja Otavan Horisontti eivät mainitse asiaa.
Lukion kirjoista kolme kertoo, että Suomi luovutti natsi-Saksaan juutalaisia. Otavan Lukion horisontti ja Editan Aikakirja eivät mainitse asiaa. Peruskoulun kirjoista vain Tammen Kaleidoskooppi kirjoittaa asiasta. Missään kirjoista ei kerrota siitä, että Suomi monien muiden Euroopan maiden tavoin kiristi pakolaispolitiikkaansa Saksasta pakenevien juutalaisten vuoksi. Eikä liioin siitä, että WaffenSS-joukkoihin liittyi yli tuhat suomalaista vapaaehtoista.
Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mukaan julkisessa keskustelussa näkyy edelleen Neuvostoliiton uhka.
“ Suomalaista historiankirjoitusta on leimannut myös kansallismielisyys.
“Suuren kansallisen kertomuksen kannalta on ongelmallista sanoa, että sotamme ovat olleet periferisiä kahakoita isommissa sodissa. Mutta sitähän ne olivat.”
Antero Holmilan mielestä suomalaisten on vaikea myöntää, että Suomi on itsenäinen osittain juuri natsien ansiosta.
“Kyllä Suomi on natsi-Saksalle jossain määrin velkaa itsenäisyyden. On ihan kiistämätön tosiseikka, että Saksan apu sotavuosina oli Suomelle niin merkittävä, että ilman sitä apua Suomen olisi ollut vaikea pysyä itsenäisenä.”
Holokaustia tutkineen Antero Holmilan mielestä taas Suomella oli oma, joskin pieni, roolinsa saksalaisten tuhoamis- ja rotusodassa, jonka yksi osa holokausti oli.
“Kun saksalaiset miehittivät alueita Neuvostoliitosta, 20–27 miljoonaa neuvostokansalaista kuoli joko murhien tai väkivallan kautta tai nälkään ja tauteihin. Suomalaiset SS-joukot toimivat sen valtavan miehityskoneiston osana, joka loi kaiken tämän. Sen miehityskoneiston kanssa Suomi oli liitossa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, ja sitä meillä on nihkeästi haluttu tunnustaa.”
Holmilan mielestä sitä, että Suomi luovutti Saksaan virallisesti vain kahdeksan juutalaispakolaista, käytetään tavallaan myös todistamaan Suomen puhtoisuutta. Suomen kansalaisia ei luovutettu yhtään. Tuhansien luovutettujen sotavankien joukossa kuitenkin oli juutalaisia ja kommunisteja, kuten Elina Sana toi esiin Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessaan Luovutetut (2003). Historian irvokkuutta on, että myös Suomen juutalaiset joutuivat sotimaan rintamalla natsi-Saksan puolella.
Holmilasta Suomessa on tutkittu liian vähän esimerkiksi Valtiollisen poliisin antisemitismiä. Luovutuksista päättänyt Valpon johtaja Arno Anthonin tiedetään antisemitistiksi, mutta siitä, miten yleistä se Valpossa oli, ei ole tehty selkoa.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston professoreista moni oli saksalaismielinen. Ylioppilaslehti julkaisi vuonna 1937 Saksa-numeron, jossa ihaillaan kansalaissosialismia ja ylistetään Hitleriä.
“ Oula Silvennoisen Salaiset aseveljet -teosta kiiteltiin akateemisissa piireissä, mutta kansalaisilta tuli myös jyrkkää palautetta. Veteraanit itse eivät teoksesta loukkaantuneet. Päinvastoin.
”. Sodan kokeneet eivät ole tutkimusta arvostelleet. He tietävät, millaista silloin oli.”
Maria Manner Ja Ann-Mari Huhtanen
Kuvat Vesa Sammalisto
-----------------
karlusha
|
