|
Aurinko nousi ja alkoi uusi hieno pakkaspäivä. Lähestyin Moskovan kiertotietä. Katsellessa mahtavia betonilähiöitä, mietin sitä ihmismäärää täällä asuvaa. Kauhea määrä. Kiehuva kattila.
Vihdoin pääsin itäänpäin vievälle tielle. Mitä kauemmas Moskovasta liikuin, sitä idyllisemmäksi muuttui maisemat.
Pienet kylät, vanhat talot ja mummot kantamassa vettä kaivoilta ämpäreissä. Tuntui siltä kuin olisin siirtynyt 50 vuotta taakseppäin. SCANIA oli minun aikakoneeni...
Это когда-то давно я рассказал о дальнобойной поездке в Новочебоксарск. Весь рассказ есть на этом форуме в финском разделе. И сейчас в фейсбуке на моей стене. Ну и конечно понятное дело, что рассказ на финском никому не интересен на русскоязычном форуме... Да и писал я чисто для себя, не для публики...
|
