Цитата:
|
Сообщение от Habiiba
2. voit toki kysyä mikä muoto tai sanoitus jäi ymmärtämättä  tommoiset kysymykset kehittää vastaajienkin aivoja 
3. juu....on vaikeata puhua aina kirjakieltä kiitos virheideni korjaamisesta! |
2. Ja käy ilmi miten suomen ja venäjän kielet eroavat toisistaan.
Koko sanoitus on täällä: http://www.radiosputnik.fi/toptext.htm On muuten todella yksinkertaiset sanat.
Как знакомились с тобой
Käsittääkseni tämä on suomeksi: "kun tutustuin sinuun" mutta venäjässä kyseessä lienee jonkinlainen yhteistoiminta (monikkoa ihmettelen)? Oletan, että laulu kertoo kahdesta henkilöstä (?).
Не хватает рук тепла.
Tässä on ilmeisesti хватать + subjekti genetiivissä? Ja 'lämpimät kädet' onkin venäjäksi руки тепла?
Sanakirja lisää päänsärkyä:
http://lingvo.yandex.ru/en?text=%D1...&st_translate=1
у него хватило мужества
ему хватило времени
Milloin pitää/voi sanoa ему / у него ?
(Ilmeisesti yksittäinen instrumentaalinen sanonta: с меня хватит! )
3. Kirjakieli on suomen kielen perusta. Minulla on semmoinen käsitys, että moni ulkomaalainen toki puhuu suomea, mutta heillä on hiukan optimistinen käsitys puhumansa kielen laadusta. Kun ulkomaalainen sanoo jotain hiukan väärin niin suomalainen ei viitsi korjata sitä. Suomalaisen mielestä korjaamisesta ei seuraisi mitään muuta kuin riesaa, koska sitten se ulkomaalainen kysyisi, että miksi se oikea muoto on sellainen kuin on, ja suomalainen toteaisi nolona, ettei tiedä.
Kirjoitetusta tekstistä näkyy tarkasti myös missä kohden natiivien kielenkäyttö horjuu. Esimerkiksi kyllä sittenkin luontevampi suomalainen sijamuotojen käyttötapa on: "imuroida internetiSTÄ, lukea sanomalehdeSTÄ, katsoa televisioSTA", millä kuvataan informaation liikkumista välineestä. Mutta "internetiSSÄ surffaaminen" kuvaa oleskelunluonteista toimintaa. Usein indoeurooppalaisen kielen puhuja tarjoaa ssa-päätettä kun se on jokin muu suomen kielessä.
Täytyy olla kuitenkin realisti. Huonon suomen voi opetella ahkeroimalla ja hyvä suomi on suurin piirtein mahdotonta. |
