|
"Кисса пойми все мы здесь собравшиеся любим ту землю на которой живем, это у нас в крови. И если мы говорим о некоторых недостатках, то это не говорит о том, что МЫ не уважаем эту землю."
Kiitos syvällisestä kirjoituksestasi.
Kun sinä rakastat omaa kotiseutuasi, ymmärrät varmaan, kuinka rakas minulle on Suomi. Olen viettänyt lapsuuteni kesät isovanhempieni kanssa rannikolla, saaristossa, mikä on paratiisi maan päällä. Muistan sieltä auringonpaisteen, lokkien kirkunan, meren ja rantakalliot. Juuri isovanhempani näyttivät minulle, kuinka paljon työtä on tehty, jotta Suomi olisi nyt hyvä ja turvallinen paikka elää.
Onko se väärin, että rakastaa omaa synnyinmaataan?
Onhan teilläkin varmasti ikävä Venäjää! Pakko teidän on ymmärtää, kuinka tärkeä on ihmiselle oma kotimaa, kun olette itse sen menettäneet.
Kun puhutte pahaa tästä maasta, muistakaa, että se on jollekin toiselle rakas ja tärkeä.
Kun puhutte pahaa suomalaisista ihmisistä, muistakaa, että puhutte jonkun toisen perheestä ja ystävistä.
------------
"Oletko käynnyt miehesi kotimaassa ikinä? Oletko tutustunut livenä muihin venäläisiin, miehesi lisäksi?
Tuntuuko sinusta että teidän elämässänne näkyisi kulttuuriset erimielisyydet ja miten selviydytte niistä?"
Olen käynyt Venäjällä ja pidin siitä. Tunnen mieheni perheen ja hänen ystävänsä. He ovat kaikki olleet mukavia ihmisiä. Erityisen vaikutuksen ovat tehneet mieheni ystävät, jotka käyttäytyvät erittäin hyvin!
Mielestäni Venäjän ja Suomen kulttuurit eivät ole niin erilaiset, että se haittaisi elämää. En oikeastaan osaa keksiä tähän yhtään erilaisuutta, jolla olisi merkitystä.
Joskus suhteemme alussa, kauan sitten, tappelimme sota-asioista. Mutta me, kaksi pientä ihmistä, emme voi muuttaa historiaa.
Parisuhteessa ja elämässä ovat ihan eri asiat tärkeät.
Nykyään "kulttuuriero" ei vaikuta elämäämme ollenkaan. Mieheni voisi ihan yhtä hyvin olla suomalainen, tai ruotsalainen, tai virolainen - ei mitään väliä! Hän on hyvä ja (todella) kärsivällinen mies.
kissa
|
