Rakastan sua ja ihailen...
Joskus suutun ja raivastun...
Itseään uudestaan pakoilen...
Omia voimia pelästyn...
Voisin murskata vihollisen,
Paljaitten käsien voimalla...
Miksi tekisin helposti sen?
Teen sen sanoen ylivoimalla...
Näin sä opetat aina mua:
Älä ota kaikkea liiankin vakavasti...
Älä anna sydämmes murtua...
Elä ja ole. Rakasta avarasti...
Ne oli runoja ELÄMÄLLE.  |
